Terveellinen elämä

Lähettänyt in Smyg on joulu 9, 2018

Terveellinen elämä

Terveelliset elämäntavat ja oikeaoppinen ravinnonsaanti ovat keskeinen osa kulttuuria Suomessa sekä maailmanlaajuisesti. Kasvissyönti ja vegaanisuus ovat jatkuvasti esillä mediassa, eri liikuntamuotoja lisätään ja niitä tarjotaan monipuolisemmin ympäri maata, superfoodit muuttuvat ja ne puhuttavat yhä suuremmissa määrin. Pitäisi joogata, ei saisi syödä sokeria, kahvia pitää, ei kun ei pidä juoda. Voi tuntua ylivoimaiselta pysyä kaikissa trendeissä mukana, ja uusimmat jutut voivat tuntua juurikin trendeiltä eli ohimeneviltä ilmiöiltä, joihin ei tarvitse paljoakaan kiinnittää huomiota. On kuitenkin hyvä pitää kiinni muutamista periaatteista varmistaakseen omat terveelliset elämäntavat, sillä ylipaino ja siihen liittyvät terveyshaitat lisääntyvät jatkuvasti ympäri maapalloa. Parhaimmillaan terveelliset ruokailu- ja liikuntatavat on helppo omaksua lähes automaattiseksi osaksi jokapäiväistä elämää, jolloin kaloreita ei tarvitse jatkuvasti laskea tai liikkumista tietoisesti miettiä.

Länsimaat ja ylipaino

Liikalihavuus on hurjassa kasvussa ympäri maailmaa. Viimeisen 30 vuoden aikana liikalihavuus on noussut noin 10 prosenttiyksikköä, ja länsimaissa keskimäärin 50% väestöistä ovat ylipainoisia. Iso-Britannia sekä Yhdysvallat ovat aina olleet ylipainotilastojen kärjessä. Myös Australiasta ja Saudi-Arabiasta löytyy huippumäärä ylipainoisia. Suomi on toistuvasti sijoittunut suunnilleen keskipaikkeille Euroopan vertailuissa. Kuitenkin yli puolet suomalaisista ovat ylipainosia. Vuonna 2013 tarkka luku laskettiin olevan 56%, kun vuonna 1980 samankaltaisen tutkimuksen tulos osoitti vain 49% suomalaisista kantavat ylimääräistä painoa. Tämäkin tuntuu olevan huikea määrä isokokoisia. On kuitenkin huomioitava, että liikalihavuutta tutkitaan edelleen käyttäen painoindeksiä, jonka sanotaan olevan vanhanaikainen menetelmä tarkastella lihavuutta. Painoindeksin mukaan lihavuuden raja on 30 ja ylipainon – eli lihavuutta lievemmän muodon – raja on 25. Huolestuttavinta on lasten ja nuorten kasvava ylipaino. Suomessa liki neljäsosa lapsista ovat ylipainoisia. Vielä 30 vuotta sitten tämäkin tilasto oli pienempi – noin viidesosa nuorista kantoivat ylimääräisiä kiloja. Suomalaiset pojat ovat tilastollisesti ylipainoisempia, kuin tytöt. Luvut ovat lisääntyneet myös muissa pohjoismaissa. Ruotsissa sekä Norjassa ongelma ei kuitenkaan ole yhtä iso, kuin Suomessa. Suomi on siis pohjoismaiden lihavin kansa. Asiantuntijat ovat arvelleet syyksi muun muassa fyysisesti rasittavien töiden vähentymisen, auton käytön lisääntymisen, tarjolla olevan ruoan määrän lisääntymisen sekä energiapitoisten tuotteiden markkinoinnin lisääntymisen. Alkoholinkäytön sanotaan myös lisääntyneen, joka voi olla syynä aikuisten ylipainon kasvamiseen.

Terveellisyys osaksi arkea

Terveellisyys osaksi arkea

Liikkumisen ja hyvän ravitsemuksen ei tarvitse olla taakka. Terveelliset elämäntavat tulisi olla sulava osa arkea niin, ettei ajatukset pyörisi jatkuvasti painonhallinnan ympärillä. Terveellisyydestä saa ja pitää nauttia! Ihmisen ei tarvitse vallan poistaa sokerit, rasvat ja hiilihydraatit dieetistään, eikä kukaan vaadi jokaista ryhtymään täysin vegaaniksi heti huomisesta alkaen. Painoa olisi hyvä seurata niin sanotulla sivusilmällä, jotta huomaa itse, jos paino nousee tai putoaa huomattavasti. Toiselle muutaman kilon lisäpaino saattaa olla jo hyvin huomattava painonnousu, kun taas toisille +-2kg voi olla normaalia heittoa liittyen esimerkiksi hormoonitasoon tai vuodenaikaan. Hyvä nyrkkisääntö on se, että vaatteet mahtuvat! Kaloreita voi seurata sen verran, että tiedostaa suunnilleen kuinka monta kaloria tulisi syödä päivittäin ylläpitääkseen normaalipainon ja kuinka paljon kaloreita missäkin ruoassa on. Useammille ihmisille ruokien kalorimäärät ovat täyttä hepreaa. Monille tulee aikamoisena shokkina, kun rupeaa tiedostamaan kuinka paljon kaloreita esimerkiksi rasvaisissa noutoruoissa onkaan. Vettä kannattaa juoda runsaasti etenkin ennen ruokailua, sillä tyhjä maha täyttyy nesteistä ja keho usein erehtyy luulemaan janoa näläntunteeksi. Ruokailun jälkeen olisi hyvä odottaa noin 20 minuuttia ja vasta sitten santsata, jos kokee olevansa edelleen nälkäinen, sillä ruoalla kestää hetken laskeutua. Hyötyliikuntaa saa helposti valitsemalla esimerkiksi portaat hissin sijaan tai jättämällä auto hieman kauemmaksi kaupan ovilta. Terveet tavat eivät siis vaadi suurta panostusta tai isoja muutoksia. Pienin askelin voi taata itselleen laadukkaan, terveellisen elämän!