Suomalaiset jälkiruoat

Matkustaminen on vaikuttanut suomalaisten ruokatottumuksiin viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. Muistan lapsuudestani äidin tekemän sardiini pitsan, kukaan kavereitten äideistä ei tehnyt pitsaa vielä silloin. Muuten meilläkin syötiin perinteisiä ruokia siihen aikaan ja kotioloissa jälkiruokaa oli yleensä vain viikonloppuisin. Toki hernerokan kanssa saatiin pannukakkua ja mansikkahilloa. Ulkomailta on pitsan, tacon, sushin lisäksi otettu mallia myös kakkuihin ja jälkiruokiin. Juustokakut, tiramisut, suklaamousset ovat vallanneet paikan suomalaisten ravintoloiden jälkiruoka listoilta ja kotikeittiöiden reseptikirjoissa. Mutta minä haluan tarjota suomalaista jälkiruokaa ja mieleeni tulee tietysti ensin Suomen metsämarjat. Lapsena mentiin koko perheen voimin mustikkaan, voi sitä itikoiden määrää, mutta oli ämpäri täynnä marjoja ja itse piti perata mustikat ja sitten tehtiin mustikkaräättiä. Se oli isän perinneherkkua. Oltiinko sitä syöty muissa perheissä kuin isän kotona Karjalassa ja oliko isä lisännyt tai muuttanut reseptiä, sitä en tiedä, mutta terveellistä se ainakin oli eli ruista, piimää ja mustikoita.

Mansikoita haettiin lähi maatalosta ja vaikka oli aina “huono” mansikkavuosi emännän mukaan niin ämpärillinen saatiin mukaan ja jälkiruuaksi mansikkamaitoa. Puolukoista tehtiin rahkaa tai vispipuuroa ja karpaloista ja raparpereista kiisseliä. Marjojen lisäksi hedelmiä lähinnä omenaa haettiin mökiltä tullessa maatalosta ja siitä tehtiin omenanyytit ja -paistokset. Nyt marjojen terveellisyys on tieteellisesti tutkittu ja suomalaisten lisäksi myös ulkomaalaiset saavat nauttia meidän marjoja tuoreina, jäädykkeessä, hyytelöissä tai vaikka vanukkaaseen makua antamassa. Mustikkakukkoon tehdään ruistaikina kuori. Puolukkarahka on edelleenkin suosiossa mutta nyt puolukka maistuu myös kinuskikastikkeen kera. Leipäjuusto maistuu yhdistettynä lakkahillon ja vaniljajäätelön kera ja maku on yhtä suomalaista kuin kuulostaa. Mansikka ja marenki yhdessä ja vielä kerma niin sehän on pavlova, mutta jos yhdistetään siihen raparperia niin kuulostaa taas suomalaiselta tai tyrni-valkosuklaavaahto saattaa olla vaikkapa ravintolan listalla.

Muumimamman pannukakut

Mutta mitä muita jälkiruokia Suomessa syödään. Suuntaan keittiöön, lasten keittokirjasta löydän Muumimamman pannukakut. Mietin, että lapsuudessa syötiin pannukakkua, mutta Muumimamman pannukakut näyttivät piirretyssä sarjassa ainakin minun mielestäni enemmän räiskäleitä. Pannukakkua ei välttämättä syödä ravintoloissa, mutta räiskäleet tai krepit sopivat myös hienompaan ravintolaan, vaikkapa liekitettynä marjojen kera ja sitten muistan Ahvenanmaan pannukakun, johon laitetaan mannapuuroa ja kardemummaa, perinneruokia sekin.

Keittokirja apuun

Nyt on haettava esille jo lahjaksi saamani kotiruoka keittokirja ja eikun tutkimaan jälkiruoka ohjeita. Aloitan alusta eli Ahvenanmaan pannukakku, mutta sen jo muistin aikaisemmin. Appelsiiniriisi, olisiko kokeiltu koulussa tunnilla. Luen listaa järjestyksessä ja mietiskelen aprikoosisorbettia, banaaneja paistettuna, charlotte russea ja sitten löydän hapanleipävanukkaan, joka taas vaikuttaa varsin kotimaiselta perinne ruualta, mutta taitaa olla vähän kuin meidän suvun mustikkaräätti eli ei kovin monelle tuttu!

Keittokirja apuun

Lista jatkuu ja jatkuu. Tuttuja makuja esimerkiksi kauratoscaomenat, jotka maistuvat, vaikka jäätelön kanssa ja köyhät ritarit, joita teen pari kertaa vuodessa. Leipä on minulla vaihtunut paahtoleipään, jonka kastelen maito-muna-vehnäjauhoseoksessa ja tarjoan kermavaahdon ja hillon kera. Monille tuttu on myös pappilan hätävara, joissa korput tai pikkuleivät uitetaan maidossa tai mehussa ja tarjotaan kerman ja hillon kera, vaikka kaikki aineet kerroksittain lasiin laitettuna.

Nyt huomaan, että ei ole helppoa etsiä suomalaisia jälkiruokia, koska vaikka minusta pannukakku kuulostaakin suomalaiselta niin sekin saattaa olla, vaikka ruotsalaista alkuperää niin kuin hernerokkakin ja tokihan jälkiruokina on monenlaisia piiraita, kakkuja, suklaasta tehtyjä cupcakeja tai browniet, joista jo nimi kertoo, että ihan suomalaisista herkuista ei ole kyse, mutta jos laitetaan Fazerin suklaata, saadaanko siihen suomalaisuutta ihan niin kuin juustokakkuun suomalaisilla marjoilla suomalainen säväys. Ensi kerralla, kun tarjoan jälkiruokaa suomalaisille tai ulkomaalaisille ystäville yritän tehdä jälkiruokaa, jossa on ainakin ripaus suomalaisuutta mukana on se sitten alkuperältään suomalaista tai ei niin on se vaan niin taivaallisen hyvää!