Suomalainen keittiö

Lähettänyt in Smyg on elo 5, 2019

Suomalainen keittiö

Kun ulkomaalaiset vieraat eksyvät suomalaisen kesämökin ruokapöytään ensimmäistä kertaa, on yleensä ihmetys aikamoinen. Jokaisella maalla on omat perinneruokansa, mutta jostain syystä meidän makuluomuksiamme on aina pilkattu. Mämmin ulkomuoto muistuttaa tietysti hieman sitä itseään, joten ymmärtäähän sen. Eihän talkkunajauho tai klimppisoppa nyt varsinaisesti gourmet-ruokaa ole, kuten etanat tai risotto, mutta ovat kelvanneet pohjoisen maan väelle jo vuosisatoja.

Suomalaisten suosikki

Mitä tulee suomalaisiin perinneruokiin, on makaronilaatikko ehdottomasti pöydän kuningas. Se on yksi suomalaisten suosikkiruuista ja pysyi juhlaruokana 1950-luvulle saakka. Makaronilaatikon amerikkalainen serkku, mac and cheese, mielletään usein lohturuoaksi. Verrattuna makaronilaatikkoon, mac and cheese ei sisällä ollenkaan jauhelihaa, vaan nimensä mukaisesti pastaa ja sulatettua juustoa. Makaronilaatikon perusainekset ovat jauheliha, munamaito sekä tietenkin makaroni. Variaatioita tekemällä siitä saa erilaisen vaikka joka kerta. Jotkut lisäävät porkkanaraastetta, toiset tekevät laatikon muista kasviksista tai kanasta. Maustaa voi suolan ja pippurin ohella paprikajauheella tai valkosipulilla. Ruoka kypsennetään uunissa, jolloin munamaito tekee laatikosta kiinteää. Jauhelihan voi helposti korvata vaikkapa soijarouheella. Silloin ruoka sopii myös kasvissyöjille.

Kaalikääryleet jakavat mielipiteitä

Kaalikääryleet ovat saaneet monen opiskelijan kääntymään kannoillaan saapuessaan kouluruokailuun. Kaalinlehtiin kääritään yleensä lihan lisäksi riisiä ja kananmunaa. Puolukkahillo kuuluu kääryleiden kylkeen. Ruoka on jäljitelmä turkkilaisesta dolmasta ja se kehitettiin Pohjoismaihin sopivaksi 1700-luvulla. Ruotsinkielinen nimi kåldolmar on siis pitkälti tarttunut turkinkielisestä versiosta. Monen mielestä kaalikääryleet ovat suurta herkkua, toisille pehmeät kaalinlehdet ovat kerta kaikkiaan liikaa. Kääryleiden valmistaminen vaatii jonkin verran työtä ja vaivaa, mutta jos valmistaa isomman erän, voi loput huoletta vaikka pakastaa. Jos ei halua kääryleitä tehdä lihasta, myös tofu tai sienet sopivat niihin hyvin. Itse valmistettuna tämä ruoka on kovinkin edullista, mutta valmiina kaupan tiskiltä ostettuna hinta saattaa nousta jopa yli 10 euroon kilolta! Kaali on halpa raaka-aine, joten sitä kannattaa suosia.

Torstai on toivoa täynnä – ja hernekeittoa

Jokainen suomalainen tietää, että torstai on hernekeittopäivä ja jälkiruuaksi kuuluu pannukakku. Hernekeittoa syödään halpana purkkiversiona, vaali- ja urheilutapahtumissa sekä rakkaudella kotona valmistettuna. Hernekeiton valmistamisessa on maittain eroja. Suomessa keitto tehdään pääosin sianlihasta sekä vihreistä herneistä, joita liotetaan yön yli vedessä. Mausteena käytetään suolaa, pippuria sekä tuhti turaus sinappia.

Torstai on toivoa täynnä – ja hernekeittoa

Antiikin kreikkalaiset jo tapasivat syödä hernekeittoa, eli tutummin hernaria. Muinoin perjantai oli Suomessakin paastopäivä, siksi torstaina syötiin hieman tukevammin. Hernekeitto sopi tähän tarkoitukseen loistavasti. Pannukakku tuli hernarin kaveriksi vasta 1900-luvun alussa. Toki hernekeittokaan ei ole kaikkien mieleen ja siitä kertookin ikävä sivuilmiö, nimittäin ilmavaivat. Tuhti annos herneitä saa mukavasti vatsan kuplimaan ja aiheuttaa kanssaihmisissä närää.

Ruskea pääsiäistervehdys

Eihän mitään artikkelia suomalaisesta perinneruoasta voi ohittaa, ilman mainintaa mämmistä. Tuo joka pääsiäisenä ulkomuodollaan hilpeyttä herättävä jälkiruoka valmistetaan ruisjauhosta ja -maltaasta. Tapa on ollut sama jo viimeiset 200 vuotta. Ensin ruisjauhot ja -maltaat imelletään kuumassa vedessä, sen jälkeen löysä ”taikina” paistetaan uunissa useamman tunnin ajan. Aiemmin mämmi tunnettiin vain länsisuomalaisena herkkuna. Ensimmäiset mämmimaininnat ovat 1700-luvulta. Etelä-Karjalaan ja Lappiin mämmi levisi vasta 1930-luvulla sanomalehtien reseptien avulla. Mämmi voidaan syödä kylmänä tai lämmitettynä ja usein maidolla höystettynä. Ihan turhasta tuotteesta ei ole kyse, sillä suomalaiset syövät sitä yli kaksi miljoonaa kiloa vuosittain. Pelkästään hiihtäjälegenda Juha Mietoon kertonut syövänsä pääsiäisen aikoihin mämmiä 40 rasiallista!

Suomalaisten tulisi olla ylpeitä niistä perinneruuista, joita meillä on ja jotka olemme vuosikymmenten varrella omaksemme ottaneet. Juuri se tekee myös maastamme erikoisen ja eksoottisen. Lisäksi kouluruokajärjestelmämme on poikkeuksellinen ja siksi onkin harmillista, että niin moni koululainen jättää syömättä koulupäivän aikana. Lisäaineiden ja muun teollisen eineksen seassa kotimainen ruoka on edelleen virkistävää vaihtelua. Mikä on sinun suosikkiruokasi?