Makuja Maailmalta

Lähettänyt in Smyg on joulu 20, 2017

Makuja Maailmalta

Suomessa aletaan myös pienemmillä sivukylillä arvostamaan ulkona syömisen sosiaalista puolta – vaikka pääkaupunkiseudulla ollaankin metropolin tavoin opittu ja totuttu ulkona syömiseen, pienkylissä on usein osattu suunnata ainoastaan sille yhdelle, tutulle grillille tai kebabbilaan. Välttämättä ei ole ollutkaan muita vaihtoehtoja!

Kuitenkin pikkuhiljaa Suomessa alkaa ruokapalvelut, kuten esimerkiksi noutoruoan kotiinkuljetus, nousta suosioon sivukylillä. Jopa omalla ”tuppukylällä” – n. 15,000 asukasta – saa nykyisin pizzan tai kebabin kotiinsa, pientä maksua vastaan, jopa 15km säteellä (ja on varaa valita kahdesta eri ravintolasta!). Onko ruokakulttuuri muutenkin nousussa Suomessa? Palvelut kuten Sannan Ruokakassi, sekä ruoka- ja viiniaiheiset lehdet tuntuvat lisääntyvän hurjaa tahtia. Se on selvää, että jotain mullistavaa tapahtuu Suomen ruoka-alalla kulttuurillisesta näkökulmasta. Eikä se voi olla kuin hyvä asia, että vaihtoehtoja riittää itse kunkin makuun! Alla katsastetaan muutamia erilaisia makuelämyksiä, joihin saattaa törmätä suomen ravintoloiden katukuvassa.

Perinteisen suomalaisia ruokalajeja ovat esimerkiksi kaalikääryleet, karjalanpiirakat, ja metsän antimen, kuten marjat ja sienet. Näitä yleensä valmistetaan ihan kotioloissa, ja mummot tietää parhaat reseptivinkit ja salaisuudet esimerkiksi täydellisen karjalanpiirakan rypytykseen. Jos kuitenkin haluaa päästä herkuttelemaan perinteiseen suomalaiseen tapaan ilman tiskeistä huolehtimista, perinteisiä suomalaisia ravintoloita löytyy miltei joka puolelta suomea, pääkaupunkiseudulta aina käsivarteen saakka (mistä huhujen mukaan löytyykin parhaat, aidot poronkäristykset!). Intialaiseen ruokakulttuuriin kuuluu monipuoliset vahvat ja värikkäät mausteet (sahrami, kumina), riisi, ja vihannekset. Kuitenkin intialaisessa ravintolakulttuurissa keskiössä on myös kermaiset kastikemaiset pääruoat, kuten tikka masala -ruokalaji. Kuivempia vaihtoehtoja ovat riisipohjainen biryani tai tandoori-alkuiset vaihtoehdot, jotka ovat yleensä grilli(hiilillä) valmistettuja lihoja ilman kastikkeita. Alkupaloiksi voi nauttia erilaisia jauhoista valmistettuja nyyttejä, kuten samosat (ohut, rapsakka kuori, vihannespohjaiset täytteet) tai sipulipyöryköitä (uppopaistettu taikina-sipuli yhdistelmä) – kummastakin tietysti löytyy mausteita runsain mitoin! Jälkiruoaksi usein nautitaan raikas jugurttipohjainen juoma nimeltä Lassi. Kiinalaisesta ravintolasta löytyy usein samantyyppisiä alkupaloja, kuin intialaisestakin – ohueen taikinaan kääritty kääryle lienee kaikista tutuin. Ruokalistasta löytyy usein porsasta, kanaa, nautaa, vihanneksia, ja katkarapua.

Kiinalaisesta ravintolasta löytyykin todennäköisesti runsaammin mereneläviä sisältäviä vaihtoehtoja, kuin intialaisesta, ja annokset voivat vaihdella uppopaistetusta keitettyyn, ja kaikkia vaihtoehtoja siltä väliltä. Keittoruoat ovat suosittuja, kuin myös riisi/kana-annokset pääruokana. Suosituin, tai ainakin kuuluisin ruokalaji onkin varmaan hapanimelä porsas, jossa yhdistyy useampi makuelämys, makea ananas, kirpeät eriväriset paprikat, liha, ja tahmea tärkkelyks-pohjainen kastike, jota tarjoillaan valkoisen riisin kera. Toki riisivaihtoehdot ovat kiinalaisessa ravintolassakin tärkeitä – esimerkiksi paistettu riisi, josta löytyy paistettua kananmunaa, riittää usealla yksistään pääruokana.

Japanilaiset ravintolat suomessa usein yhdistää aasialaiset ruokalajit. Saattaa löytyä esimerkiksi kiinalainen buffet-tarjoilu, jossa on lisäyksenä valikoima suosittua japanista peräisin olevaa sushia. Moni ihminen erehtyy, että sushi tarkoittaa lähinnä raakaa kalaa. Itse asiassa, sushia voi valmistaa melkein mistä tahansa – kasvissvaihtoehdot ovat suosittuja, kuin myös kana-kasvis yhdistelmät ja kääröt, joista löytyy kypsennettyjä mereneläviä. Sushia on yllättävän helppo valmistaa kotona – vaikein vaihe lienee täydellisen sushiriisin keittäminen, ja kääröjen käärimisen taitolaji, joka paranee harjoittelemalla yllättävän nopeasti. Suomen suurista ruokakauppaketjuista löytyykin lähes poikkeuksetta sushi-ainekset, jos haluaa lähteä itse kokeilemaan. Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä, on kebab-pizzeria tyyliset ravintolat. Tätä asiaa on kiistetty iät ja ajat, mistä kebab on kotoisin? Moni saattaa mieltää kebabin turkkilaisena ruokalajina, kuitenkin kebabbilasta usein löytää ihan muun maalaiset alan ammattilaiset – esimerkiksi kurdilaiset ja lähi-idästä kotoisin olevat usein omaksuu kebab-pizzerioiden ruokaperinteet lähelle omia ja ryhtyy sen mukaan tarjoilemaan. Tilaa höystää ruokalistaa oman maan ruokaperinteillä ei ole paljoa, sillä suomessa on asettunut tietyt ruokalajit perinteiksi – yleensä kebab eri muodoissa (rullakebab, pitaleivällä, salaatilla, ranskalaisilla) löytyy lähes identtisesti jokaisesta kebab-ruokalasta. Tästä syystä ehkä niitä kutsutaankin yksinkertaisesti kebabbiloiksi, eikä tietyn maan ravintoloiksi. Ja pizza tietysti tulee suoraan italialaisesti ruokakulttuurista… aika sekamelska! Jos joku pystyy ratkaisemaan tämän ikuisuuspulman – mistä suomeen syntyi nykyajan ”kebabbila-kulttuuri”, minullekin saa vinkata tietoa!