Kilpasyönti

Lähettänyt in Smyg on marras 1, 2018

Kilpasyönti

Kilpasyönti on ruokahaaste, jossa kilpailija ahmii erittäin suuria määriä jotain tiettyä ruokaa lyhyessä ajassa.

Yleensä haasteet kestävät noin kymmenisen minuuttia. Voitto tulee sille henkilölle, joka syö sovitun ruokamäärän loppuun nopeiten. Tosin jotkut kilpailut voivat kestää jopa puoli tuntia, ja voittajaksi julistetaan henkilö, joka kykenee syömään eniten ruokaa sovitussa ajassa. Palkinnot ovat monipuolisia, usein jopa rahallisia. Perinne on suosituin USA:ssa, Kanadassa ja Japanissa. Sen sanotaan saaneen alkunsa ajalta, jolloin ulkoilmamarkkinoilla järjestettiin piiraan syönti kilpailuja. 1970-luvulta lähtien USA:ssa on joka vuoden itsenäisyyspäivänä (4. päivä heinäkuuta) järjestetty syöntikilpailu nimeltä Nathan’s Hot Dog Eating Contest, jonka uskotaan nostattaneen tämän kyseisen harrastuksen suosiota – kilpailua on näytetty telkkarissa jo viimeiset 8 vuotta. Muutenkin telkkarissa näytettävät ohjelmat liittyen ruokahaasteisiin ovat lisääntyneet. Jopa ruoka-alan ammattilaiset ovat tarttuneet tilaisuuteen kiertää kotimaataan tai maailmaa osallistuen erilaisiin ruokahaasteisiin. Muun muassa Man v. Food -ohjelmaa näytettiin myös Suomessa. Kilpailuja järjestää niin eri järjestöt, kuten IFOCE (International Federation of Competitive Eating, Pohjois-Amerikassa) ja All Pro Eating Competitive Eaters, kuin ravintolaketjut ja yksittäiset ravintolat. Ruokalat sponsoroivat asiakkaansa syömään jättimäisiä annoksia tai esimerkiksi erittäin tulista ruokaa tietyssä ajassa, tietyillä kilpasäännöillä. Jos asiakas onnistuu haasteessa hän saa esimerkiksi nimensä tai kuvansa ravintolan seinälle, t-paidan tai ateriansa ilmaiseksi. Voisi kuvitella, ettei moisesta harrastuksesta hirveästi konkreettista hyötyä seuraa… On kuitenkin olemassa esimerkiksi The Great American Eat Off -tv-ohjelma, joka asettaa kaksi kilpailijaa vastakkain nähdäkseen kumpi pystyy syömään nopeammin – tämä ohjelma pyrkii tuomaan esille hyväntekeväisyyttä. Tarkalleen miten kilpasyönti hyödyttää hyväntekeväisyysjärjestöjä jää hieman auki, mutta ajatus on ainakin oikeaan suuntaan. On myös väitetty, että kilpasyöjän on oltava erinomaisessa fyysisessä kunnossa ja, vastoin oletuksia, ruokahaasteet innostavat terveellisiin elämäntapoihin ja kuntoiluun. Kilpasyönnin suomenmestari Jesse Pynnönen kertoo, että kilpailuihin valmistautuminen vaatii päivittäistä treeniä, itsehillintää ja mittavaa pohjatyötä. Maailmankuulut kilpasyöjät ja suurimpien kansainvälisten kilpailujen voittajat ovat treenanneet vuosia. Monilla on oletus, että kilpasyöjät ovat taatusti mahakkaita, suorastaan ylipainoisia, kun harrastuksena on ylensyönti ja ahmiminen. Kuitenkin Pynnösen ja monen muun kilpasyöjän mukaan ylipaino on pelkästään haitaksi tällä alalla. Korkea rasvaprosentti, etenkin vatsan alueella oleva ylimääräinen rasva painaa mahalaukkua sekä vie tilaa ruoalta. Mitä vähemmän mahassa on valmiina, sitä enemmän ruokaa sinne mahtuu!

Kilpasyönnin salaisuus

Mikäs sitten on kilpasyöjän salaisuus, jotta pysyy hyvässä kunnossa vaikka syö valtavia määriä kerralla? Tärkeintä on muistaa, että kilpasyöjät eivät ahmi joka päivä valtavia määriä. Kuten yllä mainittu, dieetti saattaa olla hyvinkin tiukka muina aikoina kuin kisaan valmistautuessa. Pynnönen pitää vatsalaukkunsa suurena juomalla suuria määriä vettä ja muita nesteitä. Hän syö vain yhden kiinteän aterian päivässä, jolloin pyrkii täyttämään vatsan suurella määrällä ruokaa, joka on kuitenkin kevyttä. Muun muassa salaatti on miehen hyväksi toteama vaihtoehto. Lopun päivää hän syö, tai juo, pelkkää proteiinisekoitusta ja kahvia. Suomen kilpasyönnin mestari muistuttaa myös tällaisen ruokavalion vaaroista, esimerkiksi vesimyrkytys voi yllättää, jos ei ole tottunut juomaan valtavia määriä vettä kerralla. Mutta kaikista yllättävintä lienee se, että mies on vain yhden kerran voinut pahoin kilpasyönnin yhteydessä. Tällöin hän onnistui syömään yli 2kg suklaa-hasselpähkinälevitettä, jonka jälkeen keho pisti vastaan. Kun tutustuu kilpasyöntiin, syötävät ruoat ovatkin usein hiilihydraatti- ja/tai lihapainotteisia, todennäköisesti pyrkimyksenä estää sokerin ja rasvan yliannostus, joka saa ihmisen pahoinvointiseksi.

Kilpasyönnin salaisuus