Jälkiruoat

Lähettänyt in Smyg on huhti 13, 2018

Jälkiruoat

Jälkiruoka on nimensä mukaisesti ruokalaji, joka perinteisesti syödään pääaterian jälkeen. Suomessa jälkiruokaan liittyy myös kahvi – kahvittelu voi tapahtua jälkiruoan yhteydessä tai vasta jälkiruoan jälkeen, mutta usein kahvihetkeen kuuluu myös pieni makea naposteltava, esimerkiksi piirakka tai keksi. Tästä syystä kahvi juodaan joskus hetken, jopa tunteja, jälkiruoan jälkeen, kun pääruoka sekä jälkiruoka on laskeutunut. Useassa maassa jälkiruokaan kuuluu myös jälkiruokaviini tai likööri.

Jälkiruoka ympäri maailmaa

Muualla maailmalla jälkiruoka voi olla suolaistakin purtavaa. Esimerkiksi ranskalainen jälkiruoka koostuu perinteisesti juustoista, suolaisista kekseistä, ja viinirypäleistä. Tämän kanssa tarjottava jälkiruokaviini on vastapainoksi makea. Lähi-idässä itse jälkiruoka on usein todella makeaa, mutta tällöin tarjoillaankin vain erittäin pieniä suupala. Joissain maissa harjoitetaan toisinaan ’dessert for breakfast’-tapaa, eli jälkiruoka aamupalana, tai ’reverse dining’, eli väärinpäin ruokailua, jolloin ensiksi syödään jälkiruoka ja sitten vasta suolainen pääruoka. USA:ssa löytyy usein makeita vohveleita tai lettuja siirapin kera aamupalaksi, joka taas Suomessa miellettäisi lähinnä jälkiruoaksi. Briteissä saattaa olla sunnuntaisin, lasten riemuksi, hyytelöä tai jäätelöä ensiksi, sitten paahtoleipä tai suolainen ateria jälkeenpäin – tätä useimmiten tehdään vasta iltapalalla, sillä päivisin on perinteinen sunnuntai-ruokailu. Toisaalla, esimerkiksi Afrikassa ja Aasiassa, ei tunneta lainkaan tapaa syödä jälkiruoka pääruoan päätteeksi.

Jälkiruoalla on tosiaan monta muotoa – se voi olla suolaista, makeaa, kovaa, pehmeää, jäädytettyä, lämmintä, leivonnainen tai vaikkapa hedelmä. Kuitenkin ideana on, että se on ateriakokonaisuus, jonka ansiosta pelkästään esimerkiksi karkki tai suklaa on makea herkku erikseen, eikä niinkään jälkiruoka. Tietysti poikkeuksia löytyy ja on olemassa maita, joissa jälkiruoka on nimenomaan esimerkiksi kahvi tai viinilasillinen sekä kova tai pehmeä, perinteinen karkki. Suomessa voidaan myös sanoa, että ”otetaan karkkia sitten vasta jälkiruoaksi”. Mutta pääsääntöisesti jälkiruoan tarkoitus on juurikin ruokalaji kokonaisuudessaan. Jälkkäri, eli jälkiruoka, voi myös olla sidoksissa esimerkiksi sesonkiin (tuoreet hedelmät, tortut yms.) tai vuodenaikaan (viilentävä jäätelö kesällä, lämmittävä ja täyttävä piirakka tai kaakao talvella).

Uudenlainen tapa nauttia jälkiruokaa

Maailmalla jälkiruoka-ravintolat ovat nousussa. Esimerkiksi Lontoossa, ketjuravintolat, kuten Kaspa’s ja Afters ovat vallanneet suosion uudenlaisena tapana nauttia ja seurustella kavereiden kanssa ulkona syömisen parissa. Afters on enemmän perinteisen jätskibaarin tyylinen, joka on laajentanut valikoimaansa tarjoamaan myös muun muassa kakkuja, smoothie-tyylisiä mehujuomia, pirtelöitä, ja vohveleita. Kaspa’s on vienyt idean vielä askeleen pidemmälle, tarjoamalla juurikin vohveli-aterioita, joihin saa vapaasti valita täytteensä tai mieleisen päällisen. Vaikka aina on ollut olemassa jätskibaareja ja esimerkiksi kreppi-kioskeja, keskeinen ajatus edellä mainituissa ravintoiloissa onkin juuri se, että ne ovat ravintoloita – mutta ne keskittyvät vain ja ainoastaan jälkiruokiin. Niissä usein tarjoillaan pöytiin ja valikoimat ovat laajoja ja monipuolisia, jopa erikoisiakin. Afters:ssa voi tilata vaikkapa bubble gum-makuisen jäätelöpallon paahdetun belgialaisen vohvelin päällä, valkosuklaakastikkeella ja sokerirakeilla. Tämä tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle seurustelulla illallisen äärellä, jos ruokahalu riittää vain makeaan. Toisaalta monella on tapana käydä illallisella, seurustella muutoin jonkin aikaa, ja palata myöhemmin jälkiruoalle toiseen, jälkiruoalle omistettuun ravintolaan.

Tapoja on siis monia ja jälkiruokavalikoimat sekä -perinteet ovat laajentumassa ja muuttumassa, kuten ruokailukulttuuri yleensäkin. Ties vaikka Suomeen saapuu seuraavaksi jälkiruokaravintoloita jätskikioskien ja kokonaisruokailuun tarkoitettujen ravintoloiden lisäksi. Muun ruokailukulttuurin laajentuessa, yhä useammassa paikassa voi tutustua ja maistella myös jälkiruokaperinteitä ja -makuja maailmalta. Vaihtoehtoja ei koskaan voi olla liikaa ja makuja on monia. Toiset pitää makeasta viinistä ja suolaisesta keksistä, toiset taas raskaasta mutakakusta ja tuoreista hedelmistä, ja jotkut haluaa nauttia pääruoan mausta ilman, että päälle syödään vielä jälkiruoka. Ja kun tässä elämässä päiviä riittää, niin voi vaikka joka päivä valita uuden (jälki)ruokailutavan itselleen – vaihtelu virkistää!