Eettisyys ravintola-alalla

Lähettänyt in Smyg on maalis 25, 2018

Eettisyys ravintola-alalla

Netin lukuisista keskustelupalstoista, blogeista, ja nettisivusta, jossa käyttäjät pääsevät itse jättämään palautetta, selvisi pitkän tutkinnan tuloksena, että ravintola-asiakkaat oikeasti välittävät myös siitä, mistä heidän ruoka on peräisin. Tällä tarkoitetaan sitä, millaisia raaka-aineita käytetään ja etenkin, kuinka eettisesti viljeltyjä ne ovat. Brändit ja tavaramerkit sisällyttävät yhä useammin eettisyyden myyntitavaroihinsa ja niiden markkinointiin, eikä tämä ole turhaan. Kasvava määrä asiakkaita hakevat tieten tahtoen eettistä tavaraa, myös ruokapuolella, ja asia nousee jatkuvasti korkeammaksi prioriteetiksi ostoksia tehdessä. Kuluttajat haluavat tukea eettisyyttä, kun muuallakin mediassa puhutaan aina enemmän muun muassa maapallon hyvinvoinnista, kehitysmaiden työntekijöiden olosuhteista, ja lihatuotannon eläinten elinoloista. Ihmiset haluavat kokea, että tekevät osansa asioiden edistymiseksi, ja helppo tapa aloittaa on tukemalla eettisyyttä ostoksia tehdessä.

Kuluttaja suosii huomattavasti avoimemmin paikallisia yrittäjiä ja kasvattajia isojen ketjujen sijaan. Tämä voi myös johtua siitä, että esimerkiksi sosiaalisen median avulla on helpompi tuoda asioita esille. Joka tapauksessa, artesaanituotteet, vapaasti tai niin sanotusti käsin kasvatettu, luomu, ja reilun kaupan tuotteet viedään suorastaan käsistä monien kauppojen hyllyiltä. On kuitenkin huomioitava, että suuri ketju ei välttämättä poissulje edellä mainittuja asioita. Aiemmin eettisyys ruokaostoksia tehdessä on kulkenut käsi kädessä hinnan kanssa. Edullisuus tai eettisesti laadukas on ollut ´joko-tai´-juttu. Nykyään eettisyys on paljon laajemmin kaikkialla – vaihtoehdot eivät ole rajoitettu siihen, että hakee paikalliselta viljelijältä, jos haluaa tuoretta, kotimaista, reilun kaupan tuotteita, ilman turhia myrkkyjä. Lidl-kauppaketju on sisällyttänyt eettisyyden moniin kaupan omiin tuotemerkkittyihin tavaroihin. Tämä on usein myös edullisin vaihtoehto. Myös paistopisteet ovat lisänneet läpinäkyvyyttä toiminnassa, ja kuluttaja voi olla varma, että ostamansa leivonnainen on tuoreena paistettu samana päivänä. Hinnoissa tämä ei kuitenkaan näy.

Fair Trade eli Reilu Kauppa

Suomalaisissa kaupoissa on jo yli 1200 Reilun kaupan tuotetta ja brändin alla olevia tuottajia ovat toista miljoonaa. Valmistettavat tavarat kuuluvat useimmiten johonkin seuraavista tuotteista: kahvi, tee, hedelmät, puuvilla, kukat, kaakao, sokeri, hunaja, viini, mehu, kosmetiikka, kulta, mausteet, riisi, tai soija. Reilun kaupan alkuperä on kehitysmaissa ja keskittyy siihen, että alkuperäinen tuottaja saa reilun korvauksen viljelytyöstään sekä tavarastaan. Tavaran kilpailukykyinen hinta on taattu Reilun kaupan takuuhinnalla, jonka he maksavat tuotteesta, ja palkat tai muut rahalliset lisät tulevat sen päälle. Tuottajat voivat olla esimerkiksi pienviljelijöitä tai suurempien tilojen työntekijöitä. Ei ole väliä, onko tuote valmiiksi tehty alkuperäismaassa vai lähetetty jatkojalostettavaksi kohdemaassa, kuten esimerkiksi kahvipavun paahtaminen valmiiksi myytäväksi tuotteeksi. Reilu kauppa jatkaa vielä tavaran oston jälkeenkin kovaa työtä, sillä heidän periaatteisiin kuuluu myös kestävän kulutuksen edistäminen ja siihen vaikuttaminen, sekä reilu voitonjako tuotannossa. Tuottajien osallistuminen perustuu tiettyihin kriteereihin, ja toimintaa valvotaan aktiivisesti sen oikeudenmukaisuuden valvomiseksi.

MSC-sertifikaatti

Myös liha- ja kalatuotantoa valvoo järjestöt, jotka takaavat reilua, eettistä toimintaa näillä aloilla. MSC-sertifikaatti on WWF:n suosittelema, ja se pyrkii torjumaan liikakalastusta ja sen seurauksena aiheutuvia ongelmia. Tämä kansainvälinen järjestö kattaa niin kalat kuin äyriäiset. Sertifikaatti todistaa, että tuote on vastuullisesti kasvatettu ja kalastettu, ja on kestävästä kalakannasta. Suomessa onkin yksi maailman parhaimpia systeemejä kalakantojen puolesta, ja kalastusta valvotaan huomattavasti enemmän, kuin monessa muussa maassa. Sertifikaatti on kuitenkin joutunut myös kritiikin kohteeksi, sillä jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, ettei sertifiointia tulisi myöntää kalastajille, jotka käyttävät pohjatroolausta. He ovat myös väittäneet, että sertifikaattia jaetaan, vaikka kyseessä olisikin vaaranalainen kalapopulaatio. MSC-järjestö kuitenkin vaikuttaa  vähintään siihen, että kalastustoiminta on tutkitusti ja todistettavasti kestävällä pohjalla.